Bondia Rotterdamissa

Syyslomaviikko on täällä Oulun seudulla perinteisesti se 43. Laitoin sen kalenteriin hyvissä ajoin mutta en tiennyt mitä tekisin ko. ajalla. Kelit alkoivat olla jo niin kylmiä ja myös ainakin öisin liukkaitakin joten prätkähommat ei tulleet kysymykseen. 

Vastaus pohdintaan tuli Facebookin kautta, ketjussa oli uutinen että Rotterdamin  Kunsthallissa alkaa 12.10 Bondin näyttely.....007 Design.  Se oli sitten siinä. Ei muuta kuin nettiä selaamaan ja lentoja vertailemaan. Aiemmin oli tullut sähköpostiini viskin ystävien seuran tiedote Ardbeg tastingista Helsingissä 23.10. En ollut ollut semmoisessa aiemmin ja päätin että koetan yhdistää nämä kaksi juttua yhteen. Tasting oli torstaina joten se piti saada paluumatkan yhteyteen. Halvimman lennon ja järkevimmän aikataulun sain siten että lähden Oulusta maanantaina, yö Helsingissä, tiistaiaamuna 7.30 Helsingistä Frankfurtin kautta Amsterdamiin Lufthansalla  ja sieltä junalla Rotterdamiin. Paluu Amsterdamista Tukholman kautta SASsilla Helsinkiin. Tasting, yö Helsingissä ja aamukoneella Ouluun. Hotellin  katselin Trivagon kautta.

Näinhän sen piti mennä mutta....sunnuntaina puhelimeen tuli viesti että Frankfurt Amsterdam lento on peruttu.....jonkun ajan päästä toinen viesti että Helsinki-Frankfurt on myös peruttu. Menin Lufthansan sivulle ja siellä kerrottiin että lentäjät on lakossa maanantai-illasta keskiviikkoaamuun. Tekstarin mukana tuli linkki mutta siinä kerrottiin vaan peruuntumisesta. Onneksi lähtö oli vasta tiistaina joten maanantai oli aikaa suunnitella meno uusiksi.

Otin maanantaina heti aamulla puhelun matkatoimistoon ja kohtuu jonotuksen jälkeen pääsin läpi......muitakin oli kuulemma samalla asialla. Muutamien vaihtoehtojen kartoituksen jälkeen meno muotoutui Tukholman kautta ja perillä olisin vähän aiemmin kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Ainoa negatiivinen juttu lisämaksun lisäksi oli se että kone lähti puoli seitsemältä ja se tiesi aikaisen herätyksen. Uusi lippu tuli sähköpostiin sitä myöten lähdin kentälle. Lensin Helsinkiin, majoittauduin, kävin syömässä, lepäilin ja illalla kävin pienen ulkoilulenkin keskustassa. Nukkumassa olin hyvissä ajoin seuraavan päivän aikaisen herätyksen takia.

Kello soi aamulla(yöllä) 4.30 ja aamupalan jälkeen marssin pysäkille. Eka bussi lähti kentälle 5.10 ja laskin sillä hyvin ehtiväni. Porukkaa oli menossa töihin ja muutama oli laukkujen kanssa menossa myös kentälle asti. Katsoin matkalla Finavian sivulta lähtöportin Tukholmaan ja jäin pois ykkösterminaalissa. Samaan aikaan kentälle tullessa oli Rovaniemeltä tullut pikavuoro myös menossa kentälle. Olin joskus aiemmassa elämässä ajanut ko. vuoroa työkseni.
Turvatarkastuksen kautta menin portille odottelemaan koneen lähtöä. En ole näillä kaupunkireissuilla ottanut mukaan muuta kuin käsimatkatavaraa. Mikä ei mahdu trollikkaan mukaan sitä ei tarvita. Prätkäreisuilla on tottunut ottamaan mukaan vaan olennaisen ja se helpottaa myös tässä. Tukholman kone oli pikku ATR ja bussilla mentiin koneelle. Kyytiin ja kahvit matkalla. Tukholmassa oli ihan passelisti  vaihtoaikaa ja ehti maleksimaan pitkin Arlandan terminaalia ennen Amsterdamin koneen lähtöä. Sitten Amsterdamin koneeseen. Semmoinen pikku moka tuli että elin alkuperäisen lennon tarjoiluissa enkä syönyt Tukholmassa ennen lähtöä mitään. Lennolla tarjoiltiin vain kahvit ja nälkä alkoi pikkuhiljaa tuntumaan. Koneessa olisi ollut aamiaista myynnissä mutta päätin sinnitellä Schipholiin asti. Lueskelin ja kuuntelin napeista musiikkia lennon ajan.  Amsterdamsissa kävin syömässä kentällä ja lähdin sitten etsimään junaa.  Opasteet oli hyvät asemalle asti ja lipun ostokin sujui ihan kivuttomasti mutta sitten tuli pikkuongelma  kun missään ei näkynyt semmoista yhteistaulua missa olisi näkynyt lähtevvät junat. Joka raiteen kohdalla oli omat monitorit ja kyllähän se muutaman kerran edestakaisin kävelyn jälkeen oikea raide löytyi.  Junia kulki aika tiiviisti, ainoa oli se että jos halusi mennä Intercityllä suoraan se maksoi muutaman euron lisää. Matka meni yllättävän nopeasti....olin netistä katsonut etukäteen että matka kestäisi noin tunnin mutta suora yhteys oli noin puolet siitä. Rotterdamin Central Stationilta katselin infon ja ostin sieltä paikallisen City Cardin...sain samalla nipun esitteitä kaupungista ja neuvon millä ratikalla pääsee hotellille. Pysäkillä oli hyvät opasteet, ainoa miinus oli se että siinä ei kerrottu reittimuutoksesta. Hyppäsin ratikkaan numero 4, tärkeä juttu oli kuulemma se että lippu leimataan aina kun tullaan sisään tai mennään ulos. Olin kartan katsellut etukäteen joten tiesin suurin piirtein missä pitää hypätä pois kyydistä. Ratikka kääntyikin aiemmin pois alkuperäiseltä reitiltä ja alin seuraamaan kartasta että missä ollaan menossa. Kohta ratikka palasi alkuperäiselle reitille ja hyppäsin pois kyydistä.
Katsoin pysäkillä olevaa karttaa ja sen perusteella hyppäsin seuraavaan bussiin joka vastapäiselle pysäkille tuli. Seuraavan pysäkin kohdalla oli hotellini Van Walsum. Hotelli oli saanut trivagoon ihan hyvät arvostelut ja voin kyllä yhtyä niihin...hyvä palvelu kaikinpuolin. Ykkönen maksoi 53€/yö.

 

Simppeli peruskämppä

 

Hinnaston mukaan 185€/yö....maksoin 57€/yö

Sain huoneen ja painuin välittömästi pienille päiväunille. Huoneen ikkuna oli auki ja sitä myöten huone oli pikkuisen viileä. Pukkasin ikkunan kiinni mutta päiväpeitto piti vetää päälle lämmikkeeksi. Lähdin levättyäni katselemaan kaupunkia.

 Jotenkin jäi semmoinen persoonaton kuva. Talot olivat samannäköisiä kuin missä tahansa eurooppalaisessa keskustassa, ainoa poikkeus oli Coffee Shopit joita siellä täällä oli. Oikeastaan jälkeenpäin vasta havaitsin että yhtään spurgua tai kerjäläistä en kaduilla nähnyt. Keli oli vaihteleva ja väliin tuli aika koviakin sadekuuroja. Yhden semmoisen kohdalle sattuessa olin kävelykadulla ja kohdalla sattui olemaan irkkubaari kun vettä alkoi taivaalta tulemaan. Sisään ja oluen kanssa fish&chips pahimpaan nälkään. Sade jatkui joten istuskelin ihan kaikessa rauhassa. Kiertelin ja haahuilin pitkin keskustaa, yhdessä baarissa istuskelin jonkun aikaa ja sieltä lähdin sitten hotellille nukkumaan.

Hotellin aamupala kuului hintaa ja oli hyvä, kaikki mitä pitikin oli tarjolla. Syötyäni palasin huoneeseen vielä tutkailemaan karttaa ja suunnittelemaan päivän ohjelmaa. Pääkohde oli James Bond näyttely mutta päätin aloittaa päivän maisemien katselulla. Rotterdamissa on näkötorni Euromast jonne suuntasin ensimmäiseksi. Lippukassa kertoi että hissi huipulle aukeaa puolen tunnin kuluttua. Ekalla hissillä päästiin tasanteelle jossa oli ravintola ja näköalatasaane. Ylöspäin hissimusiikkina oli Lenny Kravitzin  Fly Away. Tasanteella tuuli tosi lujaa, olisi melkein tarvinnut korvalaput tai pipon päähän. Ylhäältä näki hyvin joelle ja satamaan. Joelle olisi ollut reilun tunnin kestävä risteily mutta se nyt jäi tällä kertaa tekemättä. Sillä olis nähnyt satama-alueen vielä paremmin mutta nyt oli tyytyminen maisemien katseluun.

Kiertelin tasannetta ja katselin kaupunkia. Jossain kauempana näkyi harmaana verhona sadekuuro mutta torniin paistoi aina välillä aurinko. Tuuli oli vaan tosi kova ja tuntui korvissa. Kohta porukkaa alkoi nousta portaita kohti hissiä jolla pääsi vielä vähän korkeammalle. Torni oli kaiken kaikkiaan 185 m korkea ja tasanteella olikin maailman korkeimpien rakennusten kuvia ja metrimääriä. Hissi oli pyörivä joka ylös noustessaan ja laskeutuessaan kiersi ympäri. Siinä istuttiin paikallaan ja annettiin  maisemien vaihtua. Tornin vieressä oli iso rakennus Erasmus Mc.....eka reaktio oli että mikähän biker porukka tuossa majailee mutta kun kävelin siitä ohitse niin ambulanssit pihalla ja pari kylttiä paljastivat sen sairaalaksi. Helikopterikentälle tuli just tornissa ollessani kopteri ja se oli ihan tien vieressä...max 20 m kaistoille. Otin kännykällä videon koko kierroksesta. Sen verran kova tuuli oli että tunsi miten torni huojui. 
Tasanteelle palattuani yhdessä ikkunassa verhon raosta näkyi sängyn pääty. Heräsi mielessäni että onkohan täältä myös huoneita saatavana....saattaisiolla ihan mukava katseella kaupunkia iltavalaistuksessa sahmppanjaa siemaillen. Sviitin hinta oli 385 ja siihen kuului pullollinen shamppanjaa ja aamiainen.
http://www.euromast.nl/en/sleep-wake-up

Alas tullessani hissimusiikkina oli GnR Knockin on heavens door......pienen hymyn sekin herätti. Alhaalta olisi saanut ostaa kaikkea aiheeseen liittyvää krääsää mutta ostin vain kortin tädilleni ja laitoin sen samalla ulkona sijaitsevaan postilaatikkoon. Tornin vieressä oli puisto jonka läpi olin suunnitellut oikaisevani. Kunsthall jossa näyttely oli, sijaitsi kohtuu lähellä joten kävelin sinne.  Puistossa oli jo syksyn merkit, lehdet olivat jo osaltaan pudonneet mutta saattoi kuvitella millainen se olis kesällä. Puistossa oli muutamia rakennuksia mm. Rotterdam Harbour Club, hyvin hoidettuja pihoja ja puutarhoja niissä oli. Erikseen oli vielä oma grillaus aluekin.

Kunsthallin vieressä oli luonnonhistoriallinen museo jonka edessä oli muutamia kani tai pupu patsaita. Niiden päällä pyöri tenavia istumassa ja kuvia ottamassa. 

Kunsthallissa oli useampia näyttelyitä mutta se jonka takia tänne oli tultu oli 007 Design. 

http://www.kunsthal.nl/designing007/en/

Edellisvuonna kävin Englannissa Bond in Motion näyttelyssä ja siellä oltiin keskitytty Bondin autoihin ja muihin kulkulaitteisiin. Tässä näyttelyssä pääaiheena oli elokuvissa käytetyt vaatteet ja Q:n kehittelemät laitteet. Esillä oli mm. 007  Istanbulissa  käyttämä salkku jossa oli kultarahat ym. Eniten kuitenkin oli  vaatteita. Näyttelyssä oli kuvaaminen kielletty mutta muutaman foton sain kuitenkin napattua. Kultasormen kullalla peitetty nainen Jill Masterson jäi kuvaamatta.  Viimeisenä oli myymälä jossa oli kaikkea aiheeseen liittyvää.

 

Kunsthall

elokuvajulisteita

Skyfall

Die Another Day

Man himself

 

The Spy Who Loved Me

 

Thunderball

Kiertelin myös muut taidehallin näyttelyt läpi.

 

arkkitehtuuria

 

avioliittoa valokuvina

 

 

kuntolaitteita

Samalla alueella oli myös toinen museo jossa pistäydyin. Siellä oli semmoinen narikka jota aiemmin ei ole vastaani tullut.

Keskellä aulaa oli  ympyrä jossa oli naruja. Narut menivät muutaman mutkan kautta kattoon. Jos halusit laittaa takkisi 'narikkaan' niin katselit vapaan hengarin ja siihen kuuluvan köyden. Köydestä pudotin hengarin alas, takki hengariin ja köyttä vetämällä takki kattoon roikkumaan. Köydessä oli metallinen holkki jolla se lukittiin telineeseen ja siihen käännettiin salpa päälle.

Kiertelin näyttelyt läpi ja lähdin hotelliin päiväunille. Kysyin respasta että onko lähellä ravintolaa tai pubia jossa olisi elävää musiikkia. Vieressä oli jazz klubi mutta juuri keskiviikkona siellä ei ollut live-esiintyjää. Yksi irkkupubi löytyi netistä jossa olisi bändi soittamassa. Aikani torkuttuani lähdin liikenteeseen. Löysinkin paikan mutta siellä oli vasta bändi kantamassa kamoja sisälle joten lähdin kiertelemään ja katselemaan maisemia.

 

paikallinen känkkylä

 Kävin syömässä ja yhdessä pubissa oluella ja sieltä suuntasin sitten hotellille nukkumaan. Seuraavana aamuna olikin suuntana Schipholin kenttä ja kotimatka. Olin katsellut että hotellin edestä menevä bussi menee suoraan rautatieasemalle joten menin pysäkille odottelemaan seuraavaa vuoroa. Siinäpä ei sitten kahden  vuorokauden lippu kelvannutkaan vaan piti ostaa uusi lippu. Keskustelin kuljettajan kanssa ja siinä paljastui että kahden vuorokauden lippu tarkoitti ti-ke,  ei 48 h ensimmäisestä leimauksesta kuten olin luullut.

Asemalta etsin sitten automaatin ja ostin sieltä lipun lentokentälle. Opastus oli minusta pikkuisen huono. semmoista yleistaulua josta olis nähnyt lähtevät junat ja laiturit ei silmiini asemahallissa sattunut  vaan jokaisen laiturin kohdalla oli monitori jossa oli sen laiturin lähtevät junat. Junamatka ei kestänyt pitkään ja kohta edessä oli turvatarkastus. Sen jälkeen lähdin katselemaan Taxfree:tä ja muutama viskipullo sieltä matkaan tarttuikin. Palvelu oli kyllä hyvää, sai maistaa ennen ostopäätöstä. Kävin syömässä pizza slicen ravintolassa ennen koneen lähtöä ja kohta sitten oltiin matkalla kohti Tukholmaa jossa oli vaihto Helsinkiin. Arlandassa kävin syömässä pastan ja ostin muutamat tuliaiset. Sitten olikin vuorossa hyppy Helsinkiin.

Kävin heittämässä laukun majapaikkaan ja melkein välittömästi suuntasin Rööperiin  Punavuoren Ahveneen jossa oli vuorossa elämäni ensimmäinen viskitasting.

Ohjelmassa oli Ardbegin viskejä ja muutamia harvinaisempia testattavia.  Ilta sujui ihan rattoisasti ja sitten olikin aika lähteä hyvä maku suussa kohti majapaikkaa.

Aamulla sitten bussilla kentälle ja  Ouluun.

BB 2500 K

Syksy alkoi painaa pikkuhiljaa päälle mutta virtaa oli vielä sen verran että ajattelin käydä yhden suorituksen ajamassa. Suunnitelmissa oli käydä Suomen ääripisteet eli Raippaluoto lännessä, Hanko etelässä, Möhkö idässä ja Nuorgam pohjoisessa mutta kelit alkoivat olla jo sen verran viileät että Nuorgam arvelutti ja se olisi vaatinut 3 vuorokautta aikaa joten se jäi odottamaan ensi kesää. Listalla oli kuitenkin 2500 K eli 2500 km 36 tunnissa. Suunnittelin reitin siten että pääsin käymään kotona lepäämässä välillä. Ajoin sen kahtena lenkkinä ja välillä tauko omassa sängyssä kotona.

 Aikaisin lauantaiaamuna ajelin tallille hakemaan pyörää ja sieltä kohti Kaakkurin TB:tä alkutankkaukseen. Toinen myyjistä oli taas tuttu ja nimmareiden otto lähtötodistukseen sujui rutiinilla. Tankki täyteen, napit korvaan ja AC/DC soimaan, It' a Long Way saatteli jälleen matkaan. Ensimmäinen etappi oli Vaasa. Rantatie oli välillä melko sumuinen mutta aikaisin aamulla ei liikennettä ollut paljoa. Kävin välillä yhden jaloittelutauon ja seuraava pysähdys oli Vaasan keskustan Shellillä. Siitä matka jatkui 3 tietä kohti Helsinkiä. Kävin Jalasjärvellä parsimassa  aamupalan, hampurilainen ja kahvi antoi energiaa jatkaa matkaa eteenpäin. Ylöjärvellä kävin tankilla koska laskeskelin ettei polttoaine riitä ihan Helsinkiin asti. Tampereen ohitus meni ongelmitta ja moottoritie veti hyvin kohti Helsinkiä. Kävin Helsingistä hakemassa kulmapisteen ja sieltä toista moottoritietä kohti Lahtea. Launeen Nesteeltä hain kulmapisteen ja jatkoin matkaa itään kohti Kouvolaa. Olin ajanut jonkun suorituksen tätä reittiä mutta laitoin nyt sen talteen semmoisena pätkänä jota pitää välttää rautaperseajoissa. Muuten ihan ok tie mutta hidas. Kävin  tankilla ja kulmapisteen hain Imatralta. Ilta alkoi vähitellen hämärtymään kun ajelin 6 tietä kohti Joensuuta. Tankkaamassa kävin Nurmeksessa ja samalla pesin pleksin ja join kahvit. Jonkin verran pikku eläimistöä alkoi näkyä pyörän valoissa, jäniksia, pikku jyrsijöitä kipittämässä tien yli. Matka eteni ihan mukavasti ja isommitta ongelmitta pääsin Ouluun jossa  kävin ottamassa tankkauskuitin ennen taukoa lähihuoltikselta ja kotiin suihkun kautta pehkuihin.
Lyhyen levon jälkeen soi kello ja siitä sitten liikkeelle uudelle kierrokselle. Tein tankkauksen  tauon päättämiseksi ja uuden ajorupeaman aloittamiseksi, en tiedä olisiko se ollut tarpeen mutta tein sen kaiken varaksi. Ensin suuntasin kohti Iisalmea, usvaa oli liikkeellä ja ilmakin oli pikkuisen viileä. Ensimmäisen tankkauksen suoritin Lapinlahdella Matin ja Liisan asemalla. Join kahvit samalla. Siitä matka jatkui Kuopion kautta Mikkeliin ja Ristiinaan jossa oli kääntöpiste. Huoltikselle kääntyessäni meinasi yksi henkilöautoa aiheuttaa harmaiden hiuksieni lopullisen valkaisemisen kun vasemmalle kääntyessäni se lähti kolmion takaa liikkeelle suoraan eteeni. Selvisin tiukalla jarrutuksella ja kypärän sisään jääneillä kirouksilla mutta taas palasi mieleeni se juttu että älä oleta muuta kuin että muut eivät näe sinua. Tankkaus, navigaattoriin kohteeksi koti ja matkaan. Reitti kulki Mikkeliin saakka samaa tietä mutta siitä jatkoin kohti Jyväskylää. Mikkelistä Jyväskylään kulkeva tie olikin mukavaa ajaa. Rajoitus suurimman aikaa 100 ja liikennettä sopivasti.
Aikataulukin näytti ihan hyvältä...aika riitti ihan sopivasti. Tankkasin  Jyväskylän jälkeen ja sen jälkeen polttoaine riittikin Ouluun asti.
Nelostiellä ei ollut liikennettä liikaa ja matka eteni mukavasti kohti Oulua. Pyhäsalmella kävin kahvilla ja siitä sitten lopputankkaukseen  Kaakkurin TB:lle.
Pyörä talliin ja reissu oli tehty.

Itämeri näyttää erilaiselta rautaperseen silmin

Tämä ja monta muuta ajatusta tuli mieleen kun itsekseen ajeli pitkin aamuöistä sateista E4 tietä pohjoiseen. Tästä ja muistakin ajatuksista myöhemmin lisää.

 

reitti

 

Alkusysäys tällekin ajolle syntyi talven aikana karttoja katsellessa. Viime kesänä tuli ajettua useampia normitonneja joten tälle kesälle tarkoitus oli ajaa uusia suorituksia. Vuosiajo 2014, BB 1500 Gold joka epäonnistui viimevuona, Itämerenkierros SS 3000 Baltic ja Suomen ääripisteet.
Kesälomareissu tehtiin autolla joten siihen en saanut yhdistettyä yhtään suoritusta. Vuosiajon ajoin heti alkukesästä, lomareissun jälkeen kävin harjoittelemassa Itämeren kierrosta(siitä enemmän versiossa kämmi), kun  se sitten meni munilleen oli vuorossa BB 1500 Gold. Siitä on paperit tarkistuksessa kun tätä kirjoittelen ja hyväksyntää odotellaan. Katselin kalenteria ja kelejä ja päätin vielä ajaa Itämeren kierroksen  tällä kertaa virheet korjaten. Aikataulu ja taukopaikat samat, reittiä pikkuisen muutin niin että sain ohjeiden mukaisen suorituksen tehtyä. Varasin lautan ja hotellit ja homma alkoi olla suoritusta vaille valmis. Hankin vielä kokeiltavaksi istuimelle ilmatyynyn. Katselin Airhawk merkkistä valmistetta mutta löysin JYSK:stä halpisversion( 4€) jonka ominaisuudet päätin testata.

Lähtöä edeltävänä päivänä vaihdatin uuden takarenkaan. Pintaa oli vielä jonkin verran mutta päätin että en ota riskiä ainakaan sen suhteen.  Torstaina työpäivän jälkeen katselin pyörän lähtökuntoon, takaboxiin sadekamat ym. tarpeellista. Toiseen sivulaukkuun otin lämmintä ja toiseen tauolla tarvittavat vaihtovaatteet ja pesutarpeet. Koetin nukkua illalla ennen lähtöä ja pienen hetken kuulemma hengitinkin aika raskaasti. Söin ja sitten talliin hakemaan pyörää.

Ajelin Kaakkurin TB:lle lähtötankkaukseen. Poikkeuksellista aiempiin lähtöihin oli se että  paikalle oli tullut Ukkolan Ilkka vaimonsa kanssa lähtöä todistamaan. Kova hinku olisi ollut kuulemma mukaan mutta työt vähän hidastivat. Sain heiltä todistajalausunnot ja monta hyvää kuvaa joista kiitokset. Vaihdeltiin kuulumiset, tein lähtötankkauksen ja perinteiseen tapaan laitoin napit korviin. AC/DC  It's a Long Way soimaan ja taipaleelle. Tuosta biisistä on tullut semmoinen perinne aloitukselle.

 

Tässä vaiheessa vielä hymyilyttää

 

Tästä se alkaa

Ensimmäinen etappi oli Helsinkiin Kuopion kautta. Kierto piti tehdä sen takia että kilometrit suoraan Jyväskylän kautta eivät aivan riittäneet ja ajattelin että helpompi ajaa ne ylimääräiset täällä kuin alkaa etsimään Puolassa jotain vaihtoehtoisia reittejä. Tauolle halutti myös päästä mahdollisimman nopeasti lauttamatkan jälkeen.

Yö alkoi viilenemään melko nopeasti ja katselin melko pian paikkaa jossa pääsisin lisäämään vaatetta ja vaihtamaan hanskat lämpimimpiin. Tarkoitus oli mennä normaalilla 150 km rytmityksellä ja tankkauksen ajattelin Kuopioon. Kuopion alapuolelle oli avattu uusi Nesteen asema johon ajelinkin tankkaamaan. Asema ei ollut auki yöllä joten kahvit jäi saamatta.

 

Tankilla

Kulmapisteen sain kuitenkin ja lähdin jatkamaan matkaa ja hakemaan avoinna olevaa yö huoltamoa. Varkauden ABC näytti toteemipaalussaan 24 h joten sinne. Otin pasteijan ja kahvin. Jonkin verran oli porukkaa liikkeellä. Liikennettä oli hiljakseltaan ja 5 tie vei kohti Helsinkiä. Heinolassa tuntui siltä että pikku paussi olisi paikallaan ja käväisin Tähtihovissa juomassa kupin kahvia ja pesin pleksin. Aikaa oli ihan mukavasti ja koetin joutua rantaan mahdollisimman hyvissä ajoin että pääsisin hyttiin lepäämään mahdollisimman nopeasti.

Kävin aamupalalla rokkimäkkärillä ja syönnin  jälkeen tankkasin samassa pihassa olevalla Nesteen kylmäasemalla. Samalla katkesi myös aika.

 

Aamupalalla

Helsingin ja Tallinnan tankkauksen välistä aikaa ei lasketa mukaan kokonaisaikaan. Siitä ajelin Länsisatamaan ja tietysti siihen hitainten etenevään jonoon selvitykseen.

 

Mr Murphy eli hitain jono

 

Sain laput ja edellisestä reissusta poiketen jouduin odottamaan jonkin aikaa laivaan pääsyä.

 

Sidontaa

Viimein pääsin laivaan ja kun olin saanut pyörän sidottua liinoilla kiinni lähdin etsimään hyttiä. Hyttiä ei ollut siivottu mutta onneksi lisävuode oli käyttämätön. Halusin mahdollisimman nopeasti päästä nukkumaan joten en jäänyt odottelemaan siivoojaa. Olisi ollutkin turhaa sillä  siivooja tuli koluuttelemaan kun olin pukemassa ajokamoja päälle laivan tullessa Tallinnaan. Käväisin suihkussa ja pehkuihin. Herätyksen laitoin tuloajaksi koska tiesin että joutuisin odottelemaan ulospääsyä autokannella kuitenkin. Herättyäni laitoin puhtaat  kamat päälle ja käveleskelin portaita pitkin autokannelle. Jälkeeni laivaan oli tullut 2 pyörää jotka olivat jo lähtövalmiina. Melkein heti kun olin  saanut kassin sivulaukkuun niin viereinen rekkajono lähti liikkeelle ja siihen saumaan lähdettiin perään kaikki pyörät. Laivasta ulospäästyäni ensimmäiseksi ajoin sataman vieressä olevalle Statoilille tankille. Kuitti lompakkoon ja matka saattoi alkaa.

Keli oli ihan hyvä ja nyt sitten uskoin mitä navi kertoi joten osasin aika helposti Pärnuun menevälle tielle ja monien tietöiden takia hoksasin miksi liikenne haluttiin kierrättää muuta kautta. Liikennettä ei ollut pahemmin joten matka alkoi sujumaan ihan mukavasti. Kun olin ekan pätkän ajanut aloin haeskelemaan tien vasemmalta puolelta tuttua ruokapaikkaa. Paikka löytyikin ja otin saman annoksen kuin edelliselläkin kerralla; seljankaa ja siihen kahvit päälle.

 

Via Baltica

 

Kevyt kenttälounas

 

 

Rajalla

 

Tankkauksen aika tuli Riikassa ja samalla alkoi taivas tummenemaan siihen malliin että kohta tulisi vettä ja lujaa. Kun sitten vastaantulijat näyttivät pitävän pyyhkimiä päällä ja ekat pisarat tuli pleksiin niin äkkiä pieleen ja sadekamat päälle. Vettä alkoikin tulla ihan kunnolla muutaman kymmenen kilometrin ajan mutta sen jälkeen sade loppui ja aurinko alkoi paistamaan. Liikenne lisääntyi mitä etelämmäs mentiin ja varsinkin raskas liikenne.

 

Seuraava rajan ylitys

Liettuan puolella oli päätieltä toinen kaista katkaistu liikennevaloilla ja ruuhka oli sen mukainen. Vedin toista kaistaa kylmästi ohi ja kun olin melkein keulilla jono lähti liikkeelle ja liityin siihen mukaan.

Muutenkin ohittelemista riitti, piti vaan vähän katsella tarkemmin kylien kohdat ja muut hidasteet. Eniten Baltian läpiajon aikana poliiseja näki Liettuassa valvomassa liikennettä.
Kävin syömässä Hesburgerilla hampurilaisen kahvin kanssa Liettuan puolella. Sillä arvelin selviäväni Varsovaan asti. Se rekkamäärä aiheuttaa aina ihmetystä, tietysti kaikki tavaraliikenne kulkee muutaman pääväylän kautta mutta kuitenkin....niitä on aivan älyttömästi. Iltaa kohti alkoi huoltamoiden ja ravintoloiden pihoille kertymään kalustoa ja rajoilla oli isot parkkialueet.

 

Puolaan....

Tällä kertaa Puolan puolella Suwalkin ja Augustowin välillä liikenne kulki...edellisellä reissulla jono seisoi kilometritolkulla ilman mitään onnettomuutta. Nyt oli kyllä perjantai-ilta ja se varmaan näkyi liikenteessä jonkin verran. Navi johdatti kohti Varsovaa muutamien aika huonojenkin sekä kapeiden teiden kautta. Ajotyyli näytti huononevan ja reipastuvan mitä lähemmäs Varsovaa tulin. Pimeä tuli jo paljon ennen Varsovaa mutta onneksi keli pysyi kuivana. Tiessä oli välillä sen verran syvät urat että sateella olisi saanut mennä välillä tosi varovasti.

Varsova alkoi kuitenkin lähestyä ja reitti hotellille oli katseltu Googlemapsin streetviewistä tarkoin mutta....tietyö ja Googlessa olleet opasteet näyttivät ihan muualle. Olin jo menossa oikealle rampille mutta opaste näytti toisaalle ja sinne menin...huomasin kyllä erheeni mutta moottoritiellä ei niin vaan U- käännöstä tehdä joten seuraavasta rampista pois ja toista puolta takaisin. Siitä pääsin sitten sille sisääntuloväylälle jonka olin netistä opiskellut. Vastakkaisilla puolilla väylää oli Orlenin bensa-asemat joihin olin suunnitellut lopetuksen ekalle päivälle ja toisen päivän aloituksen vastapäätä.
En ollut ihan oikeanpuolimmaisella kaistalla kun huomasin melkein kohdalla aseman, johon olin menossa.....jarrutus ja vilkku oikealle.....oikealta vetäisi ohi joku paikallinen pyörällä  ja aika lujaa. Siellä ei paljoa kunnioiteta sitä että ohitetaan vasemmalta....jos oikealla on tilaa niin sieltä mennään. Kurvasin tankille ja otin lopetuskuitin ekalle päivälle. Siitä lähdin jatkamaan samaa tietä kohti keskustaa ja hotelli löytyi nyt helposti. Pyörä talliin ja respasta varattua huonetta kyselemään. Hotelli oli sama Ibis Budget kuin edellisellä kerralla. Huoneen ja parkin hintasuhteet tuntuivat vaan vähän ihmeellisiltä, huone maksoi 22 € ja parkki 8 €. Huoneeseen päästyäni painuin suihkuun, venyttelin pikaisesti ja painuin pehkuihin. Aikaa kellon soittoon oli 5.5 tuntia.

TOINEN PÄIVÄ

Kello herätti ja muutaman sekunnin kelauksen jälkeen olin jo kartalla missä oltiin. Parranajo, pesu ja vaatteet päälle. Aamiaista en ehtinyt jäädä odottelemaan vaan liikkeelle piti päästä. Palautin avaimen ja sain ulosajokuitin parkkihalliin. Aamu alkoi pikkuhiljaa valkenemaan kun suuntasin  aloitustankkaukseen . Tankki täyteen ja kohti moottoritietä. Tällä kertaa lähtö onnistui kerralla oikein ja matka kohti seuraavaa taukopaikkaa alkoi. Reitti vei A2 moottoritietä kohti Berliiniä. A2 oli uusi ja matka joutui. Alkumatka Varsovasta oli ilmaista mutta lähempänä Saksaa muuttui maksulliseksi. Olin vaihtanut zloteja ja niitä koetin saada nyt käytettyä pois.

 

Sämpylä, mehu ja cappuccino

Kävin aamupalalla ensimmäisen ajopätkän jälkeen, hintataso oli vaan vähän eri luokkaa kuin Suomessa. Pieni jumppa ja matka jatkui. Liikenne kulki ihan mukavasti, edessä meni rekka jonkin matkan päässä enkä vaihtanut oikealle kaistalle  ohituksen jälkeen, pieni hetki ja oikealta vilahti henkilöauto ohi. Puolassa oli tapana että ohi mennään vaikka oikealta....ei jäädä odottelemaan että edellä ajava väistäisi oikealle. Toinen huomionarvoinen juttu oli että autoissa oli ulkopuolisia lisäantenneja. Liekö verkot sen verran heikkoja että kentät piti hakea kännyköihin lisäantenneilla. Kulutus oli moottoritiellä sen verran kovempi että vara alkoi vilkuttelemaan jo alle 300 kilometrin eikä huoltoasemia ollut ihan samalla tavalla kuin Saksan puolella, eikä varsinkaan  ilmoituksia seuraavasta tankkauspaikasta. Viidakon rahaa oli jäljellä ja mietin että mihin sen käyttäisin, mietin jopa votkapullon ostoa ennen rajaa jos tietulleihin ei menisi mutta sain kuitenkin kaikki kulutettua kahvipaikalla viimeisen tietullin jälkeen.

 

Viimeiset viidakon rahat

Huoltoasemilla oli myynnissä viinaa kuin pienessä alkossa....viinejä ei samalla tavalla mutta kovempia aineita löytyi kaikki lajit. 6pack puolen litran oluita n. 10€.

 

Saksa

 

Saksan raja tuli vastaan ja ylitys oli yhtä vaivatonta kuin muillakin asemilla.....hidastus ja uuteen valtioon. Ennen Berliiniä vastaan tuli muutama tietyö, mutta niistä selvittiin pienellä hidastuksella. Kulmapiste sattui vähän ennen Berliinin kehätien risteystä, Autohof ja Esson asema oli muutaman kilometrin sivussa moottoritieltä mutta bensa oli pikkuisen halvempaa kuin moottoritieasemilla. Lähdin kiertämään Berliiniä itäpuolelta ja viitat osoittivat Hampuriin. Tie veti ihan hyvin, muutama stau oli vastaan tulevilla kaistoilla. Kello näytti ja vatsassakin tuntui siltä että voisi syödä jotain
ennen Wismariin kääntymistä. Tankkasin ja samassa paikassa söin pastan.

 

Tankilla

 

 

Moottoritien ramppi kohti Wismaria oli suljettu ja kiertotie oli tehty paikallistien kautta. Siinäkin vastaantuleva liikenne seisoi, ilmeisesti berliiniläiset olivat palailemassa rannikolta takaisin kaupunkiin. Kävin Wismarissa moottoritien risteyksen lähellä olevalla HER asemalla tankkaamassa ja samalla pesin myös plexin kun muutama itikka ja perhonen oli sattunut kohdalle. Matka jatkui Lyypekin ohi kohti Tanskaa. Lyypekin ohituksen jälkeen alkoi taivas tummenemaan siihen tahtiin että odotettavissa olisi vettä. Kun sitten ensimmäiset pisarat tuli plexiin pysähdyin ensimmäisen sillan alle vaikka olin moottoritiellä. Jos polizei olisi sattunut kohdalle olisin todennäköisesti jonkin sakon saanut mutta liikenne oli sen verran hiljaista että uskalsin homman tehdä. Kun lähdin jatkamaan matkaa vastapäisellä kaistalla oli poliisi vilkut päällä tienreunaan pysähtyneen auton perässä. Toinen poliiseista oli meluvallin päällä etsimässä ilmeisesti kuljettajaa koska auton läheisyydessä ei näkynyt ketään.

Kun pilvet jäivät taakse otin sadekamat pois seuraavalla pysähdyspaikalla. Tälle reitille sattui myös pari pikku pätkää normaalia tietä ja kaupungin läpiajo. Kun  sitten pääsin kohti Tanskaa menevälle motarille niin vastapäisellä kaistalla liikenne seisoi ajoittain ennen Flensburgia. Onnittelin itseäni kun olin menossa vastakkaiseen suuntaan. Mitään onnettomuutta tai tietyötä en havainnut, liikennettä oli vaan liikaa ja sitten kun joku tekee jarrutuksen se vaikuttaa pitkälle taaksepäin haitariliikkeenä. Sattui omaan suuntaankin yksi stau mutta siitä pääsin splittailemaan aika hyvin. Olin ohittanut yhden bikerin vähän aiemmin kun liikenne kulki normaalisti. Ajelin kaistojen välissä vähän varovaisemmin ja se oli hetkessä perässä. Käväisin yhdessä välissä varsinaisella kaistalla ja päästin sen veturiksi ja sitten mentiin. Välillä pikkuisen hirvitti sen vauhti mutta kaipa tämä ei ollut sille eka stau. Sen täytyi olla ihan oikea bikeri kun sen selässä luki silleen. Sekin ruuhka suli kun lähestyttiin Tanskaa ja pysähdyin nappaamaan rajalla kuvan valtion vaihtumisesta.

 

Tanska

 

Olin tankannut Wismarissa ja seuraavan kulmapisteen olin suunnitellut Fredericiaan Statoilille. Kilometrit navista vähenivät mutta samalla alkoi näyttämään polttoainemittari myös kulmia kurtistavia lukuja, varatankille siirryttäessä kilometrit alkoivat tripissä kasvamaan. Olin tankannut Wismarissa keskituelta joten tankki oli täynnä mutta vastaavasti ajo oli ollut moottoritietä ja kulutus sen mukainen.

Vihdoin ramppi tuli vastaan ja ajoin tankille. Kun laitoin pyörän keskituelle ja nousin pyörän päältä pois moottori alkoi heti röpöttämään. Sammutin koneen nopeasti ja tankkia täyttämään. FJR:ssä on kirjojen mukaan 24 litran tankki ja nyt tankkasin 24.01 litraa joten aika tipalla se oli.

 

Varmasti tankki täynnä

 

Tankattuani lähdin jatkamaan kohti Odensea ja Ison Beltin siltaa. Ringstedissä käväisin mäkkärissä syömässä iltapalaa ja samalla ihailin komeaa sateenkaarta.

 

Sateenkaari

Ainoa huono puoli oli se että ne olivat juuri siinä suunnassa mihin olin menossa. Pilvet olivat kuitenkin niin hajanaiset että arvelin mahdollisen sateen olevan lyhytaikaista. Vettä tuli välillä enemmän ja välillä vähemmän. Ennen Kööpenhaminaa oli pitkä tietyö ja siinä piti katsoa paikka jonossa silleen että viereinen auto ei pääse roiskuttamaan vettä kovin kauheasti päälle, uria oli sen verran tiessä. Seuraavaksi vuorossa oli Östersundin sillan ylitys ja sitten oltiinkin jo Ruotsissa. Kävin ennen Helsingborgia tankkaamassa. Vastaan tuli myös muutama poliisisautokolonna, 5-6 polisin pakua vilkut päällä kohti Malmöta. Tänään(tiistai) selvisi syykin mihin niillä oli semmoinen hoppu, Malmössa oli ollut mellakoita lauantaina.

Ilta oli alkanut pimenemään ja viilenemään kun käännyin pohjoiseen kohti Jönköpingiä. Liikennettä ei ollut paljoa ja muutaman tunnin jälkeen pääsin kurvaamaan hotellin vieressä olevalle Preemille tankkaamaan. 10 litraa tankkiin ja sormet ristiin että automaatti antaa kuitin. Antoihan se ja kun seuraavan päivän lähtötankkaus piti tehdä niin tiesinpähän mille pumpulle mennä. Seuraavaksi laitoin pyörän parkkiin, pressu päälle ja lähdin huonetta kyselemään. Samalla tiedustelin mahdollisuutta saada aamupalaa ennen varsinaisen aamiaisaikaa. Tarkoitus oli että laitan kellon soimaan 4.30 ja aamupalan jälkeen kohti pohjoista viimeisenä ajopäivänä. Ingen problem sanoi respan tyttö ja merkkasi ajan listaan. Kamojen kanssa talsin huoneeseen, suihku ja pehkuihin. Pikkuisen oli elimistö kierroksilla mutta kun sitten nukahdin seuraava havainto oli herätyskello.

 

Ei pylvässänkyjä eikä silkkilakanoita..

KOLMAS PÄIVÄ

Hyppäsin sängystä, pienet venyttelyt ja pesulle. Kuuntelin kun sade ropisi ikkunapeltiin ja se pikkuisen laski mielialaa. Nakkasin kamat niskaan ja lähdin katselemaan aamupalaa respasta. Tarjolla oli kaikkea muuta kuin lämpimiä mutta sain vatsan täyteen ja kahvia sen verran että heräsin kunnolla. Sitten lähdin katselemaan miten pyörä oli pärjännyt yön yli. Oli samalla paikalla pressun alla ja onnittelin itseäni siitä että olin ottanut pressun mukaan. Märällä pyörällä olisi ollut paljon ikävämpi lähteä liikkkeelle. Pakkasin pressun laukkuun pudisteltuani siitä enimmät vedet pois ja ajoin Preemille alkutankkaukseen. Samalla laitoin sadekamat päälle kun sade näytti vaan jatkuvan ja vanhasta kokemuksesta arvelin että korkea rannikko ei petä, jossain vaiheessa sataa kuitenkin  ja halusin pitää ajopuvun kuivana ainakin alkumatkasta.

Kun sitten lähdin ajamaan kohti Tukholmaa niin kaikenlaisia ajatuksia pyöri mielessä. Satoi, tie oli tyhjä, oli pimeä......mitä järkeä tässä touhussa oikein on, nytkin olisi paljon mukavampi olla jonkun lämpimän vieressä köllimässä kuin painaa pitkin tyhjää E 4:sta. Samalla tuli myös tuo otsikossa mainittu slogan mieleen....ja monta muuta ajatusta. Toisaalta järvenranta Huskvarnan kohdalla oli ihan nätti, tumma taivas ja järvi sekä valot rinteellä. Tosin eihän harrastuksissa toisaalta mitään järkeä usein olekaan. No matka jatkui ja pikkuhiljaa kun päivä alkoi valkenemaan niin ilma oli sen verran viileää että vaihdoin vain ekalla tauolla hanskat. Lämpötila kävi alimmillaan 8 asteessa. Ennen Tukholmaa käväisin tankilla samalla Shellillä kuin kämmi reissullakin. Otin sadekamat pois kun aurinkokin paistoi.  Nappasin kupin kahvia ennen kuin lähdin jatkamaan matkaa. Sunnuntaiaamuna ei ollut pahemmin liikennettä Tukholmassa joten ohitus sujui ihan hyvällä vauhdilla. Tukholman pohjoispuolella huomio kiinnittyi pariin Scandicin hotelliin, melkoisia lasitorneja ja erottuivat kyllä ympäristöstään. Ympärillä oli kaikenlaista bisnescityä joten asiakkaita varmaan riittää. Uppsalaan asti oli liikennettä jonkin verran mutta sitten hiljeni ja tie muutenkin on viimeisen päälle tylsää ajaa, ei asutusta, ei paljoa liikennettä, vain metsää ja pusikkoa. Gävlen paikkeilla katselin taas Mackmyran mainoksia kaiholla mutta vierailu piti jättää edelleen toiseen kertaan. Käväisin yhden kerran jaloittelemassa ennen tankkausta ja lounasta Hudiksvallissa.

Vastaan oli tullut muutamia Ford Thunderbirdejä, sitten niitä alkoi tulla enemmän joten jonkinlaiselta kokoontumisajolta olivat tulossa. Matka jatkui ylöspäin ja Sundsvallissa katselin uusia siltoja jotka alkoivat olla aikalailla valmiina. Vielä kuitenkin joutui kiertämään kaupungin keskustan kautta  ja muutamat liikennevalot hidastivat vähän matkaa. Olin laittanut navin maaliksi Oulun ja se näytti tuloajaksi 22 ja risat. Mulla oli kuitenkin vielä Torniosta ajettava pisto pohjoiseen että saisin tarvittavan kilometrimäärän ajettua viimeiselle päivälle  ja siihen olin varannut pari tuntia. Vähitellen alkoi taivas tummumaan ja Dockstan kohdalla alkoi harmaa seinä olla jo niin lähellä että oli pakko pysähtyä ja vetää sadekamat päälle. Samalla tuli todistettua se että korkea rannikko ei todellakaan petä....en ole kertaakaan ajanut sitä läpi ettei jossain vaiheessa sataisi.

 

...pilipilipom.....

Sade oli lyhyt mutta vettä tuli ihan riittävästi. Uumajaan pysähdyin samalle OK:lle tankkaamaan kuin edelliselläkin reissulla ja samalla otin kahvin ja kanelipullan.

 

Kahavia ja pullaa

 

Mulla ei ollut kruunuja joten otin kahvit tankkauksen yhteydessä samalle kuitille. Sadekamppeet nakkasin takaboxiin. Lähdettyäni liikkeelle laskeskelin mielessäni matkaa ja bensan riittävyyttä....samalla tankilla en pääsisi Tornioon joten välitankkaus täytyisi jossain tehdä. Käväisin Skellefteåssa tankilla. Vähän lähtöni jälkeen alkoi tulla vettä. Taivas näytti välillä siltä että se ei kestäisi kauaa mutta Piteåssa piti luovuttaa ja käydä huoltoaseman katoksen alla vetämässä sadekamppeet niskaan. Ennen Luulajaa taivas kirkastui ja aurinkokin näyttäytyi. Otin sadekamppeet pois ja jatkoin matkaa. En ehtinyt kovin kauas kuin kauempana alkoi taivas tummumaan ja kuten arvata saattaa olin juuri menossa siihen suuntaan. Kalixin jälkeen oli taas aika aja pieleen ja kaivaa sadekamppeet esiin.

Niillä mentiin sitten Haaparantaan jossa olin ajatellut käydä reissun viimeisellä hampurilaisella Maxilla. Sateli sen verran että en edes ottanut sadekamoja pois kun menin sisälle. Porukkaa oli jonkin verran asiakkaina mutta vaan kaksi henkilöä tiskin takana. Katselin jonkin aikaa ja kun näytti että purilaisen saantiin menisi ikuisuus vedin kypärän päähän ja ajoin Tornioon Nesteelle syömään. Kysyin että kumpi valmistuu nopeammin pizza vai hampurilainen ja arvio oli että vie yhtä kauan. Tilasin pizzan ja päälle vielä kahvin.

Syönnin jälkeen tankkasin ja lähdin nousemaan väylänvartta ylöspäin. Komea auringonlasku saatteli matkaa ja muutamat sadepisarat pitivät jännitystä yllä sateesta. Olin joutunut jumppaamaan sen verran monta kertaa ne päälle ja pois joten koetin pitää sormet ristissä että loppumatka menisi ilman isompaa sadetta. Muutama siltatyö hidasti matkaa mutta paras sattumus tapahtui Ylitorniolla. Kylän kohdalla vastaan tuli pakettiauto joka välkytteli pitkiä vastaan. FJR:ssä on hyvät valot ja puolivaloillakin jotkut luulee että mulla on pitkät päällä ja vilkuttelevat pitkiä. Minä luulin että kyseessä olisi just tämmöinen tilanne ja väläytin muutaman kerran vastaan. Välkyttely jatkui ja paku lähestyi yllättävän hitaasti. Lähempänä huomasin että pakun edessä on jotain joten hiljensin vauhdin pois. Iso pullea lammas tepasteli keskellä tietä ja pakussa oleva kaveri oli puhelimessa varmaan etsimässä lampaalle omistajaa.

Juoksenki ja napapiiri tuli vastaan sekä  suunnittelemani kääntöpaikka. Kurvasin TB:n kylmäasemalle ja aloin tankkaamaan. Kun olin saanut kortin sisään automaattiin ruutuun tuli teksti jota en olisi halunnut sillä hetkellä missään nimessä lukea: 'kuittia ei voida tulostaa. haluatko jatkaa'

PERKELE!

Naapurissa oleva Tuomaan Paja oli pimeänä eikä missään näkynyt ristin sielua. Mieleni teki potkia pömpeli lommoille ja kiroilin kaikki kirosanat jotka osasin. Nopea tilannearvio ja aikalaskenta. Aika riittäisi vaikka ajaisin Pelloon tankkaamaan ja sieltä saisin varmasti kuitin. En alkanut ottamaan kuvia automaatista ja selfietä että olin siellä jne. vaan hyppäsin pyörän selkään ja kohti Pelloa. Ajaessa mietiskelin että homman olisi voinut tehdä tietysti toisinkin......tankkaus Södertäljessä ja siitä motaria Göteborgin suuntaan tarvittava kilometrimäärä ja siellä tankkaus, no myöhäistä siinä vaiheessa katua. 
Tulin Pellon keskustaan ja ensimmäisenä tuli vastaan ABC. Sinne. Tankille ja kortti automaattiin....kaikki ok. Löin tankin täyteen  ja menin ottamaan kuittia.... 'kuittia ei voi antaa'

VOISAATANANPERKELEENHELEVETTI!

Siinä ei voinut enää muuta kuin nauraa että ei voi olla totta. Sama automaatin pahoinpitelyhalu iski siinäkin mutta taas nopea tilannearvio. Ei kun seuraavalle automaatille Shellille. Taas kortti kelpasi ok ja pistooli tankkiin. 0.68 litraa sain tankkiin ujutettua ja kun löin pistoolin takaisin telineeseen olin pikkuisen jännässä miten käy kuitin kanssa, meneekö sarjaan 'ei kahta kolmannetta'. Automaatti sylkäisi kuitin ja helpotus oli melkoinen. Tarkistin vielä kellonajan ja merkkasin kilometrit kuittiin.
Pullosta hörppy vettä ja loppusuora oli valmis alkamaan. Aikaa oli tarpeeksi ellei jotain yllättävää sattuisi. Lähdin ajelemaan kohti Oulua. Ennen Ylitorniota oli yksi hirvi keskellä tietä mutta näin sen onneksi riittävän ajoissa. Katseli ihan rauhassa kun lähestyin mutta kun vilautin pari kertaa pitkiä niin loikkasi takaisin metsään. Yksi kettu juoksi myös edestä tien yli mutta muuta ihmettä ei matkalle sitten sattunut. Lopputankkauksen aika Kaakkurin TB:llä  oli 1.08 ja aikaa oli vielä noin tunti ylimääräistä. Hain sisältä todistajalausunnot ja ajelin pyörän talliin. Aamulla oli lähtö Kajaaniin työasioissa joten en pahemmin jäänyt fiilistelemään  ajon päättymistä. Levittelin sadekamat kuivumaan ja toin ajopuvun kotiin kuivumaan. Pikkuisen ruokaa naamaan ja nukkumaan
Ilmatyyny persauksen alla todisti toimivuutensa, ainoa mikä siinä oli niin ilmamäärän kanssa
sai olla tarkkana.

Reissu oli tehty.

Ai niin se otsikko, lätäkkö joka pitää ajamalla kiertää.