It's a long way to the top......GN-72

12.7

 

12.7 reitti

Viimeinen rutistus alkoi kun vein Annin Venetsian kentälle, toivotin hyvää kotimatkaa ja lähdin ajamaan kohti Perpignania , lähelle Espanjan rajaa , josta olin varannut hotellin. Päivä oli kuuma ja tiesi sitä että nestetasapainosta piti huolehtia hyvin. Suuntasin Milanoon menevälle moottoritielle jota ajoin Brescian lähelle, siitä suuntasin Genovaan ja siitäsitten Millemigliaan ja Ranskaan. Matka sujui tankkausten, juoma/ruokataukojen katkomana melkein ilman yllätyksiä....ainoa ''piristävä'' poikkeus sattui ennen Bresciaa kun yhtä rekkaa ohittaessani kone yhtäkkiä sammui...ei mitään ennakko varoitusta....vilkku oikealle ja pääsin rekkojen välistä pientareelle. Käytin virrat pois päältä...katselin että mikäs nyt tuli....pyörä pelannut moitteettomasti koko reissun ja nyt alkaa temppuilemaan......sitten katse sattui punaiseen katkaisijaan...tappokatkaisin päällä. ...kele, no katkaisin pois päältä ja kone käyntiin. Kahvan lämmitin oli päässyt kääntymään silleen että kiihdyttäessä johto pääsi nappaamaan katkaisijan päälle. Liimaus oli antanut sen verran periksi että kahva pääsi liikkumaan voimakkaammin käännettäessä. Matka jatkui ilman muita yllätyksiä. Välimeren rannikon lomapaikat ohitettiin vauhdilla...ainoat hidastavat tekijät oli moottoriteiden maksupisteet, mutta kortilla maksu sujui ihan kohtuuajassa. Illalla saavuin päivän päätepisteeseen Rivesaltesiin. Samaan ympäristöön oli kassantunut hotelleja useampiakin. Ibis budgetissa ei saanut olutta mutta respa opasti naapuriin saman konsernin Novotel hotelliin jossa myös söin. Samalla sai pienen reippailun kun käveli muutaman sadan metrin matkan naapurihotelliin.

13.7

 

13.7 reitti

 

Aamupalan jälkeen jatkoin matkaa kohti Gibraltaria, matka eteni rannikkoa pitkin Alacanteen asti josta matka suuntautui Murciaan, Granadaan, Malagaan ja sieltä aurinkorannikkoa pitkin La Linea de Concepcioniin josta olin varannut hotellin alustavasti kahdeksi yöksi. Päätin kuitenkin että on parempi levätä toinenkin päivä ja varasin heti hotelliin tultuani kolmannen yön.

 

 

 Hotellin parvekkeelta oli hyvä näköala Gibraltarille ja satamaan. Oluen jälkeen painuin suihkuun ja syömään. Lähdin kävelemään kaupungille ja siellä olikin joku paraati menossa, kärryistä heiteltiin karkkia katsojilla ja monenlaista soittokuntaa oli kulkueessa mukana.

 

 

 

 14.7

 

Lepopäivä. Kävin kävelemässä Gibraltarilla ja sehän oli ihan kuin ulkomaille olisi mennyt...passi piti näyttää ennen kuin pääsi  tullista läpi. Hirveä jono autoja oli menossa koko ajan Gibraltarille mutta huomattavasti nopeammin sieltä pääsi pois. Tie meni lentokentän kiitoradan poikki ja liikenne katkaistiin kun kone nousi tai laski. Monarch, Easyjet ja British Airways ainakin lensi kentälle ja lisäksi pikkukoneita.

 

Kaikki oli kuin englannissa, poliisit oli bobbyja, postilaatikot ja puhelinkopit punaisa ja valuutta oli punta...poikkeuksenan liikenne joka oli oikeanpuoleinen. Ostin marketista deodorantin ja maksu kelpasi euroissa mutta vaihtorahat tuli penceinä.

 

 

 Kävin myös huipulla gondolilla katsomassa maisemia ja apinoita. Niitä liikkui siellä ylhäällä ihan vapaasti ja gondolissa ohjeistettiin ylösmenijät hyvin, ei saa ruokkia, irtonaiset tavarat(liput,tikut) repuista pois jne. Maisemat oli ihan komeat molemmille puolille niemeä. Satamassa oli monta laivaa redillä ja lahden pohjukassa Repsolin öljynjalostamo joten tankkilaivoja oli useita. Tepastelin pitkin keskustaa jossa oli kaikenlaista sotien aikaista käytävää ja porttia.

 

 

 Palailin takaisin hotellille ja uimaan sekä lepäilemään. Kävin illalla vielä pikku lenkin  La Linean keskustassa illallisen jälkeen.

15.7

Päivä kului muuten levon merkeissä mutta kävin päivällä kävelyllä ja pysähdyin Mäkkärille kokeilemaan miten sen langaton verkko toimii ja sitä kautta laitoin Facebookiin terveiset ison kiven juurelta.

 

 

 Kävin myös katsastamassa ajoreitit Gibraltarille koska sinne oli jatkuva jono. Pyörällä ja skootterilla porukka ohittelli jonoa ja puikkelehti autojen välistä ja autoilijat ei reagoineet siihen muuten kuin antoivat reilusti tietä. Vaikka aloitin seuraan päivän urakan Gibraltarila ja poispääsy oli enemmänkin kiireinen niin ei siinä ruuhkissa haluttanut jonottaa.

16.7

reitti Gibraltar Nordkapp  16-19.7

Sain nukuttua  ihan hyvin ja heräsin virkeänä aamupalalle. Huone oli silleen ettei aamuaurinko alkanut lämmittämään huonetta vaan se pysyi ihan ok viileänä aamupäivän. Aamupalan jälkeen aloin pakkailemaan kamoja kasaan ja odottamaan puoltapäivää. Tavoite eli Nordkapphallen aukeaa klo. 11 joten jätin pikkuisen marginaalia etten ole siellä liian aikaisin. Toisaalta himotti lähteä liikkeelle ja toisaalta hirvitti edessä oleva ajo. No, tänne oltiin tultu sitä varten että kokeillaan miten se perse kestää vähän pidemmän urakan. Kello alkoi lähestyä 12 ja lähdin respaan hoitamaan laskun ja siitä sitten talliin hakemaan pyörää. Tein lähtötarkistukset ja suunnistin parin liikenneympyrän kautta jonon päähän joka mateli kohti passin tarkastusta. Pääsin yhden skootterin peesiin mutta sivulaukkujen kanssa ei ihan kaikista raoista sopinut. Pääsin kuitenkin ihan hyvin splittailemaan ja passia vilauttamalla pääsin Gibraltarin puolelle. 

Gibraltarin passintarkastuspiste

 

Lähtöpaikan olin suunnitellut ekan liikenne ympyrän luona olevalle BP:lle....logo ja väri oli vaihtunut mutta asema oli kuitenkin samassa paikassa mitä Goolemaps näytti. Löin tankin täyteen, kaivoin todistajalomakkeen laukusta ja ennen sisälle menoa laitoin vielä navigaattorin valmiiksi. Kävin hakemassa vielä 2 vesipulloa ennen kassalle menoa. Kassalla oli pieni selittäminen miksi kyselen nimmareita todistajalomakkeeseen, mutta takahuoneesta tuli kaveri joka oli homman tehnyt muutaman kerran aiemminkin. Pyysin varalta nimet kahteen lomakkeeseen siltä varalta että Nordkapp menisi jostain syystä munilleen mutta saisin kuitenkin 1500 mailin 24 tunnin ajon suoritettua. Kun sain nimet lappuihin ja kuitin varmaan talteen tuntui ettei ole minuuttiakaan hukattavana vaan liikkeelle oli päästävä mahdollisimman nopeasti vaikka edessä oli 72 tunnin suoritus. Huoltikselta pääsi hyvin liikenteseen mukaan ja kohti Espanjaa. Ajaessa Espanjan puolella oli tehty kaksipyöräisille oma varsin kapea kaista jota pitkin pääsi mukavasti autojonoista ohi. Nyt ei katsottu passeja vaan pääsin ajamaan suoraan ilman pysähtymisiä La Linean liikenteeseen mukaan. Reitti kulki hotellini ohitse kohti Autovia del Mediterranoa jota aloin paahtaa kohti Malagaa. Aurinkorannikon kohdalle sattui useampia maksullisia pätkiä jotka maksoivat muutaman euron per pätkä...toinen vaihtoehto olisi ollut ajaa paikallistietä kaupunkien ja kylien läpi mutta se olisi vienyt aikaa jota en varsinkaan heti alussa halunnut hukata. Arvelin että mieluummin otan sen pelivaran lähemmäs Nordkappia ettei siellä tarvitse alkaa ajamaan kellon kanssa kilpaa. Tuttuja nimiä eri yhteyksistä oli tienviitoissa Marbella, Fuengirola ym. Malagassa tie kääntyi kohti sisämaata ja siinä oli myös pätkä maksullista Autopistaa. Reitti oli täsmälleen sama jonka olin ajanut muutama päivä aiemmin mutta suunta oli vaan nyt toinen....Granada, Lorca,Murcia, Valencia....matka eteni tankkausten, juomataukojen ja lounaan katkomana. Koetin pitää semmoisen 150 km pätkärytmin, joka toisella katkolla tankataan pyörä ja joka toisella kuljettaja. Barcelonaa ja Ranskan rajaa lähestyessäni alkoi ilta hämärtymään ja kun pimeä sitten tuli niin se oli sitten kans pimeä. Espanjan puolen Autopista muuttui Ranskan puolella Autorouteksi. Liikennettä oli jonkin verran, raskasta että henkilöautoja. Yö sujui ilman suurempia ongelmia, tankkauspaikat ja kahvi/ruokapaikat löytyi tarvittaessa.Orangen liepeillä matka suntautui Lyoniin ja kohta näkyi edessä krokotiilifarmin opasteet. Kävimme siellä porukalla 2006 kesälomalla kun asuimme viikon Oppedessa Provencessa. Tankkasin ennen Lyonia ja mietin siinä että mitä reitiä Lyonin ohittaisin. Liikenne alkoi tihenemään kun lähestyin kaupunkia ja siksi päätin kiertää kaupungin lentokentän takaa ja sieltä suuntaisin sitten Besanconiin ja Mulhouseen.  Viitat näyttivät Strasbourgiin ja seurasin niitä.

 

aamu sarastaa 6.45 Lyonin lähellä

 Lyonin jälkeen kävin aamupalalla. Paikka oli taukopaikalla olevan hotellin ravintola ja kun katselin tiskiä siinä oli pelkkiä croissanteja, seinällä oli kuitenkin sandvichejä joten kysäisin että saiskos tuollaisen, no kaveri kävi takahuoneessa ja palasi pian parilalla lämmitetyn kinkku/juustopatongin puolikkaan kanssa. Juotavaksi tuoremehu ja  cafe au lait. Ennen matkan jatkumista pidin pienet aamujumpat ja sitten menoksi. Matkalla ei ollut häiriöitä, ei ruuhkia ,ennen Mulhousea oli pieni tietyö jossa muutama minuutti jouduttiin odottamaan. Mulhousen jälkeen maa muuttui sujuvasti Saksaksi ja Autoroute  Autobahniksi.

 

 

vissytauko Freiburgin liepeillä

Pidin pikku tauon kun pääsin Saksan puolelle ja tarkastin että ollaanko aikataulussa, reilu 2000 km oltiin tultu ja aikaa oli mennyt reilu 21 tuntia joten keskinopeus oli ollut ihan ok. Matka jatkui kohti Frankfurtia, tietyöt pudottivat välillä vähän vauhtia ja sitten kun olisi ollut mahdollista mennä niin suuri liikennemäärä teki menosta hieman tökkivää. Yhtään stauta ei alkumatkasta kuitenkaan sattunut kohdalle. Frankfurtin jälkeen matka suuntasin kohti Kasselia ja sieltä pohjoiseen. Laskin matkaa ja ajoaikaa Puttgarteniin taukopaikalla ja päätin että koetan päästä Tanskan ohi ennen lepotaukoa. Soitin Anjalle ja pyysin varaamaan hotellin Helsingborgista myöhäisellä tuloajalla. Tie Kircheimista pohjoiseen on ollut joka kerta tukkoinen kun olen siitä ajanut eikä se pettänyt nytkään, tietöitä ja paljon liikennettä. Matka jatkui kuitenkin kohti pohjoista Hannoverin ohitse ja mietin mielessäni Hampurin ohitusta koska oli iltapäivä/alkuilta menossa. Hampurin ohitus sujui kuitenkin ilman isompia hidastuksia mutta ennen Lybeckiä tuli reissun ensimmäinen stau. Lähdin splittaamaan kaistojen väliä ja aika mukavasti siellä pääsikin menemään...välillä muutama henkilöauto koetti blokata mutta ne sain kierrettyä viereisen kaistan kautta. Navigaattori näytti tuloajan mukaan että se stau vaikutti puoli tuntia ajoaikaan vaikka liikuin melkein koko ajan. Kävin ennen Puttgartenia tankilla jotta pääsisin ajamaan Tanskan läpi tankkaamatta. Kun aloin maksamaan niin kassa ilmoitti ettei Visaani hyväksytä, no onneksi mulla oli toinen Visa mukana ja sain maksettua bensan sillä. Pikkuisen alkoi mietityttämään että mikäs nyt kortin kanssa on, onko liian monta ostoa yhdelle vuorokaudelle vai onko luoton kuukausiraja mennyt yli. Jatkoin matkaa kohti lauttarantaa, Oldenburgissa tein pienen ylimääräisen mutkan vahingossa, katsoin viitasta 'hafen' ja kurvasin kaupunkiin. Huomasin äkkiä että nyt ei olla menossa Puttgarteniin ja palasin takaisin päätielle. Saavuin lauttarantaan maksukopille ja siellä sama juttu kortin kanssa...vara visaa piti käyttää. Siirryin odottelemaan laivanlähtöä.Laiva oli  juuri tulossa rantaan ja henkilökunta alkoi valmistelemaan lastausta. Kohta pääsinkin ajamaan laivaan ja laittamaan pyörän liinalla kiinni. Tuon linjan lautoissa on reunaan tehty pyörille oma kaista ja siellä on liinat valmiina jokaista pyörää kohti, ei tarvi omilla alkaa köyttämään. Otin tankkilaukun mukaan ja siirryin ravintolaan nauttimaan perinteisen laiva evään,  currywurstin ranskalaisilla, juotavanan vesi ja kahvi. Normaalisti currywursti on ollut loman aloittaja menomatkalla mutta nyt tulin ensimmäisen lauttapätkän vasta paluumatkalla. Olo alkoi olla jo pikkuisen ryytynyt ja nihkeä joten siirryin mahd. nopeasti kannelle tuulettelemaan. Omaan nokkaankin alkoi jo tuntumaan siltä ettei tässä enää oikein suihkunraikkaista olla. Olin syönyt ja pienen tauon pitänyt joten kun päästiin rantaan lähdin yhden henkilöauton kantaan ja Tanska meni läpi aika mukavalla vauhdilla. En ollut ottanut combilippua vaan ajoin sillan kautta  Ruotsiin. Sillalla menin miehitetylle kopille ja kysyin kortin debit puolen maksumahdollisuutta....onnistui ja toimi myös ja siinä tuli syvä huokaus, ehkäpä loppumatka menisi ilman ongelmia debitin kanssa. Kävin tankkaamassa ennen Helsingborgia ja pesin keulan ja pleksin. Tanskan läpiajo oli sotkenut itikoista keulan ihan kuin olisin lapissa ajanut. samalla nappasin navigaattoriin hoteliin ajo-ohjeet. Hotelliin saavuin vähän ennen puoltayötä. Kirjauduin sisään, baari oli juuri mennyt kiinni mutta respasta sain yhden oluen ja marssin huoneeseen, siellä ensin puolet oluesta  suihkuun, loppu olut ja sänkyyn.  3400 km olin ajanut ja tauot olivat olleet vain tankkauksia, ruoka/juomataukoja ja yksi vajaan tunnin laivamatka. Sen verran elimistö  oli vielä kierroksilla ettei uni tullut ihan heti mutta kun nukahdin seuraava havainto oli 7 aikaan herätyskellon soitto.

 

Scandic Helsingborg

 

Sen verran oli paikat jäykkänä edellisen päivän tai päivien ajon jälkeen että piti venytellä ja notkeuttaa paikkoja ennen aamupalalle lähtöä. Porukkaa oli hotellissa aika paljon ja golfkamppeita näkyi monella. Söin ja kävin lenkin ulkona haistelemassa ilmaa....ei satanut mutta pikkuisen pilvessä oli taivas. Hain kamat huoneesta ja maksoin laskun sekä siirryin ulos katsomaan miten pyörä oli viihtynyt pressun alla yön. Kaikki oli ok, joten peitto pois, navigaattoriin Nordkapp ja matkaan. Tiellä ei ollut paljoa likennettä ja sain pidettyä ihan ok vauhtia...ei kuitenkaan ylinopeutta koska yhden poliisin sain bongattua jonkin matkaa Helsingborgista pohjoiseen. Sen verran aamukahvi sai aikaan että jouduin muutaman ylimääräisen pysähdyksen tekemään ja sen takia muutaman rekan ohittamaan useamman kerran. Tankkaamaan pysähdyin Brahehusissa Jönköpingin yläpuolella ja siellä piti tankkaus maksaa etukäteen tai sitten jättää Visa kassalle kaniin. Samalla huomasi sen miten ajonopeus vaikutti polttoaineen kulutukseen ja tankkausväleihin.

 

 Brahehus

Keli oli hyvä ja matka jatkui vauhdilla eteenpäin ..köping,.. köping,... köping reittiä pitkin kohti Tukholmaa.

 

 

Stavsjössä lounaalla

 

Seuraava mielenkiintoisempi kohta oli Tukholma ja sen läpiajo. Jotkut olivat kiertäneet Tukholman mutta toiseen suuntaan ajetun läpiajon perusteella päätin katsoa millaista ruuhkaa vastaan tulee. Läpi pääsin melkein hidastelematta, ainoastaan pikkuisen kaistasurffausta joutui tekemään. Piristävänä yksityiskohtana oli uusi avo Ferrari joka yhdessä tunnelissa antoi koneelle vähän kierroksia ja mukavastihan se kone lauloi. Tukholman pohjoispuolella  oli tietöitä ja ne myös hieman hidastivat matkantekoa. Sollentunassa kävin tankilla  ja siitä jatkoin kohti pohjoista. Gävlen paikkeilla kävin yhdellä P paikalla antamassa kanssakulkijoille pikkuisen hupia kun vaihdoin alushousut pyöräilyhousuihin jotka olin Lienzistä ostanut. Persaus piti vaihdoksesta ja matka jatkui kohti määränpäätä. Tankkaamiset ja juomatauot katkaisivat aina välillä matkantekoa. Kun päästiin Sundsvallin yläpuolelle niin muutamat sadekuurot pakottivat kaivamaan sadepuvun esille takaboxista. Maisemat olivat mahtavat korkealla rannikolla. Muutamia rengasrikkoja näkyi tien varressa ja jotkut olivat sattuneet juuri silleen että pysäköity auto haittasi liikennettä aika lailla. Yksi Saab oli rikkonut renkaansa siten että yhdistelmä mahtui juuri ja juuri hitaasti ajamaan kaiteen ja Saabin välistä. Uumajassa tankkasin ja ostin pikkuisen evästä tulevaa yötä varten, kolmioleivän, pullon light Cokea ja pullon Red Bullia. Skellefteåssa pysähdyin kahville  Statoilille koska laskin että seuraavassa tankauspaikassa Töressä olisin vasta puolen yön jälkeen ja paikka olisi jo kiinni.  Töreen saavuin puolen yön jälkeen, tankkasin ja jatkoin matkaa kohti Över Kalixia. 

 

pieni yöpala jossain Överkalixin ja Pajalan välillä

Sieltä suuntasin Pajalaan ja se pätkä oli ajamisen kannalta hiukka tuskainen. Pinta oli huono ja jokainen katko asfatissa tuntui persauksissa ja herätti pienen kirouksen....lisäksi pintaa oli kuorittu pois tien pohjatöiden korjauksen takia ja siinä piti mennä aika  tarkasti. Pajalasta matka jatkui kohti Kolaria ja sieltä Muonioon. Siellä tankkasin ja jatkoin matkaa kohti Norjaa. Palojoensuun jälkeen alkoivat tuntua pienet väsymyksen merkit ja taukoja täytyi alkaa pitämään useammin. Tie oli kaiken lisäksi aika tylsää ajaa, suoraa  ja metsää ja varvikkoa tien varressa, ei asutusta ......pahin ptkä sattui Kautokeinon ja Altan kanjonin välillä, matkanteko oli semmoista katkoajoa ja taukoja täytyi pitää tiheään. 

 

aamutunnelmia ennen Altaa

 

Vihdoin Altajoen kanjoni tuli kohdalle ja samalla vireystila parani myös tien myötä. Samalla alkoi myös varmistua se että ehdin ajoissa Nordkapille jos mitään teknistä ongelmaa ei enää matkalle satu. Saavuin Altaan ja samalla tuli ensimmäinen tienviitta jossa luki Nordkapp. Samalla valkeni myös se että navin antama kilometrimäärä maaliin ei ollut kapilla vaan Honnigsvågissa. Onneksi olin varautunut siihen ja laskenut sen verran marginaalia että ehdin. Tankkasin Altassa ja aloin nousemaan ylängölle kohti Skaidia. tihkusadetta tuli vastaan mutta pilvet näyttivät siltä kauempaa että sade ei varmaan kestä kauaa. Myöhemmin alkoi kuitenkin vastaantuleva harmaa seinä näyttämään sille että oli varmempi laittaa sadepuku päälle. Sadepuku lämmitti myös ja se tuli tarpeeseen koska pyörän lämpömittari näytti kylmimmillään 7 asteen lukemia. Kun siihen lisäsi vielä kovan tuulen niin ei pahemmin haluttanut jäädä maisemia ihailemaan. Tie laskeutui Skaidiin ja siitä suuntasin kohti Olderfjordia joka oli tuttu paikka vuodelta -94. 

 

vilkku näyttää suunnan minne mennään

 

Olin -94 vuonna ajamassa saksalaisia turisteja Nordkapille ja asuimme juuri Olderfjordin kylän leirintäalueeella. Kävin sen kesän aikana kapilla useita kymmeniä kertoja ja niitä peruja oli myös Royal North Cape Club:in jäsen kortti jolla oli elinikäinen pääsy ilmaiseksi alueelle. Ensin oli kuitenkin ajettava Honningsvågiin Shellille tankkaamaan lopputankkaus. Tankatessani  kaveri tuli juttelemaan.....hänen Suzukistaan oli hajonnut kone ja Norjan reissu oli jäänyt siihen ja paluumatka Suomeen tapahtui hinurin kyydissä. Olisi voinut jutella pidempäänkin mutta kello kävi ja kapille oli vielä matkaa. Lähdin ajamaan tuttua tietä ylöspäin, tie olisi ollut mukava ajaa ja nautiskella mutkista mutta väsy alkoi painaa jo päälle sekä kylmä ja kova tuuli pitivät huolen että maisemien katselun sijaan piti keskittyä pystyssä pysymiseen ja matkan edistymiseen. Vihdoin edessä oli rahastuskopit alueelle ja pikkuinen jono autoja odottamassa. Minut oli hetki aiemmin ohittanut Land Rover ja ajoin sen rinnalle tuulen suojaan odottamaan luukulle pääsyä. Olin kaivanut  kortin esille ja kyllä se toimi kuin pitikin. Pyysin vielä nolla kuitin jossa näkyi kellonaika jolloin tulin alueelle. Pyörä parkkiin ja Nordkapphalleniin hakemaan kuitti sekä todistajalausunnot. Kävelin matkamuistomyymälään ja mietin että mitähän ostaisin....no, taskumatti ei vie paljoa tilaa ja sillä saattaa olla käyttöä myöhemminkin. Maksoin ja tarkastin kuitista että kellonaika oli oikein.  Vajaa tunti jäi vielä peliaikaakin jäljelle. Aloin katselemaan että mistähän saisin todistajien nimmarit. Perässäni tuli kassalle italialainen motoristi jolta sain toisen nimmarin ja kassatytöltä toisen. Kun sain virallisen puolen hoidettua tuli hetkeksi vähän semmoinen olo että mitähän seuraavaksi. Kävin vilkaisemassa ravintolan puolelta ruokalistaa, mutta se ei oikein miellyttänyt vaan päätin lähteä ajamaan kohti Suomea ja syödä jossain välillä. Toisaalta se paikka oli nähty niin moneen kertaan että takaraivossa pyöri ainoasaan ajatus että pois täältä ja mahdollisimman nopeasti. Siitä syystä Nordkapilta ei tullut edes otettua yhtään kuvaa. Sää ei kanssa viehättänyt jäämään yhtään sen kauemmaksi aikaa kuin oli pakko  Soitin Annille kotiin ja pyysin varaamaan Saariselältä huoneen seuraavaksi yöksi koska en halunnut jäädä vielä siinä vaiheessa päivää majoittumaan ja seuraavan päivän ajo kotiin olisi tullut taas aika pitkäksi....toisaalta miksi sitä lopettamaan kun on hyvään alkuun päässyt. Ajelin ensin Olderfjordiin ja söin siinä ihan hyvän paistetun lohen...oli sen verran nälkä että kun edellinen asiakas palautti kassalta annoksen keittiöön väärän kastikkeen takia niin minä nappasin sen lennosta.....hyvää oli. Syönnin ja kahvien jälkeen laitoin osoitteeksi naviin Saariselkä ja aloin matkan kohti yöpaikkaa. Tie Lakselviin oli mutkainen ja monen lampaan takia myös aika hidas paikoin ajettava mutta sieltä se kuitenkin Lakselv vastaan tuli. Muistissa oli muutama paikka jossa paikallinen Politi oli ollut ennen tutkaamassa ja ne paikat ajettiin kiltisti. Lakselvista suuntasin Karasjoelle ja sieltä Karigasniemeen. Tankkasin pyörän ja nappasin karkkihyllystä vähän matkaevästä loppumatkalle. Muutaman kerran piti pysähtyä ennen  Kaamasta jaloittelemaan  ja pikku ryypyt Cokis pullosta ottamaan. Kaamasesta alkoi parempi ja nopeampi tie kohti Inaria ja Ivaloa. Siinä vaiheessa ei enää Ukonjärven rannatkaan jaksaneet innostaa vaan silmissä ja ajatuksissa siinti Saariselkä ja Tunturihotelli josta Anni oli varannut  huoneen. Vihdoin museotien kyltti ja Kaunispää näkyivät ja maali alkoi olla jo lähellä. Kurvasin hotellin eteen ja hain avaimen. Huone oli eri rakennuksessa kuin ravintolat ja siellä oli sauna.

 

Saariselkä

 Heitin kamat huoneeseen ja painuin saunaan ensimmäiseksi. Olihan se nautinto riisua  36 tunnin jälkeen likaiset kamat pois päältä ja suihkun kautta löylyyn. Täydellisyydestä puuttui ainoastaan järvi ja kylmä olut. Saunottuani lähdin etsimään syötävää ravintolan puolelta ja sieltä löytyi myös se kylmä olut. Ruokailun jälkeen palattuani huoneeseen aloin olla valmis pehkuihin. Muutamat muistikuvat kuitenkin tallensin  puhelimen nauhuriin. 

20.7

Heräsin aamulla pikkuisen särkevin jäsenin mutta pienet venyttelyt palauttivat olon suurin piirtein inhimilliseksi. Suihkun jälkeen aamupalalle ja pitkästä aikaa sai taas puuroa aamiaisella. Toisaalta perinteistä ravintola aamiaiselle kuuluvaa munakokkelinakkipekonia ei ollut saataville mutta kyllä puurollakin sai vatsansa täytettyä ja oli varmasti terveellisempää.  Aloin sitten vähitellen keräillä kamoja kasaan ja 11 pintaan lähdin matkaan. Ensimmäinen etappi oli Sodankylä jossa tankkasin. Siitä jatkoin Rovaniemelle ja siellä kävin Saarenkylän  Hesessä syömässä sen verran että pääsin kotiin asti. Yhden pienen tauon pidin Kemin liepeillä ja kerroin arvioidun tuloaikani jotta Anni voi tulla hakemaan tallilta tavarat ja ryytyneen motoristin. Kävin vielä tankilla Oulussa ennen talliin ajoa, sitten pyörä talliin ja kotiin syömään ja saunomaan.  Reissu oli tehty.

Kaiken kaikkiaan  kilometrejä tuli yhteensä n. 16000 joista rautaperseajoa oli n.9700km. Bensaa kului paljon ja kaikki hotellit ym. päälle joten mikään säästöloma se ei ollut mutta tulipahan tehtyä. Pyörä pelasi loistavasti koko reissun ajan, kuljettajan persekin kesti 'huoltotoimenpiteiden' ansiosta. Jos lähtisin ajamaan samaa Gibraltar Nordkapp reissua uudestaan niin ajaisin sen samaan suuntaan mutta ajaisin ehkä enemmän Ranskan ja Belgian kautta.....reittiä jonka google antaa lyhimmäksi.

 

Nyt vaan odotellan miten käy ajotarkastuksessa, paperit ovat olleet jonkin aikaa sisällä ja vastauksia odotellaan.

 

Tänään tuli sähköpostiin ilmoitus hyväksymisestä. Olen 3 tänä vuonna joka sen on ajanut.